Julkisessa keskustelussa on hiljattain puitu useita tapauksia, joissa on nostettu esille henkilöstön ikäviä kokemuksia johtamis- ja työyhteisöviestinnästä. Tapaukset muistuttavat avoimen ja kunnioittavan viestintäkulttuurin tärkeydestä.
Avoin ja arvostava viestintäkulttuuri on organisaation toiminnan kestävyyden ja työyhteisön hyvinvoinnin perusta. Eettisesti haasteellisten johtamistapojen ja haitallisen viestintäilmapiirin tunnistaminen ja niihin puuttuminen olisikin tärkeää jo ennen kuin asia eskaloituu julkiseen keskusteluun asti.
Työyhteisöjen viestintäkulttuuri ja johtamistavat syynissä
Helsingin Sanomat julkaisi syyskuussa jutun ohjelmistoyhtiö Dream Brokerista, jossa työntekijöiden kertomuksissa nousee esiin autoritäärinen johtamistapa ja työntekijöiden epäasiallinen kohtelu (HS 7.9.2025). Esimerkiksi työntekijöiden monologimaiset puhuttelut, sekä viittaukset oikeustoimiin ja salassapitoehtoihin loivat yhtiössä HS:n artikkelin mukaan ilmapiirin, jossa työntekijöiden oli vaikeaa, ellei mahdotonta, tuoda esiin huoliaan.
Marraskuussa medianäkyvyyttä sai Kelan pääjohtaja, joka vähätteli henkilöstön roolia ja kokemuksia julkisuudessa (HS 12.11.2025). Pääjohtajan johtamisviestintä on Helsingin Sanomien artikkelin mukaan saanut osakseen kriittistä palautetta organisaation jäseniltä muutenkin, kun vain kyseiseen ulostuloon liittyen (HS 18.11.2025).
Alkusyksystä julkisuudessa (HS 25.8.2025) keskusteltiin myös työyhteisöistä ulossulkemisen kokemuksista, eli ostrakismista suomalaisilla työpaikoilla. Ulossulkeminen on osallistamisen vastakohta ja se voi vaikuttaa uhrin ammatti-identiteettiin ja mielenterveyteen negatiivisesti. Työyksinäisyyden kokemukset ovat tyypillisesti yhteydessä juuri organisaatioiden viestintäilmapiiriin ja työpaikan vuorovaikutussuhteisiin (Viren, 2024).
Viestintäkulttuuria on syytä tietoisesti kehittää
Johdon viestinnällä on merkittävä rooli avoimen ja arvostavan viestintäkulttuurin luomisessa ja tukemisessa. Johtajan puhetavat eivät ole yhdentekeviä, vaan johtaminen on pohjimmiltaan viestintää.
Viestinnällä paitsi suunnataan toimintaa ja koordinoidaan työtehtäviä myös rakennetaan yhteistä ymmärrystä, luodaan kulttuuria ja tuetaan hyvinvointia (Fairhurst ym., 2024). Johtaminen ei koskaan tapahdu tyhjiössä, vaan aina suhteessa muihin työyhteisön jäseniin (Mikkola, 2020).
Avointa kulttuuria kehittämällä tuetaan tiedonjakoa yksilöiden ja yksiköiden välillä, mikä mahdollistaa organisaatioiden uudistumisen. Avoimessa viestintäkulttuurissa ihmiset uskaltavat kertoa kokemuksistaan ja huomioistaan, ja kun johto ottaa palautteen vastaan vakavasti, organisaatio pystyy korjaamaan toimintaansa. Jos taas henkilöstön jäsenten äänet vaiennetaan, ongelmat jäävät piiloon, jolloin ne usein pahenevat. Kuuntelemattomuuden onkin tunnistettu olevan yksi vallankäytön muodoista työyhteisöissä (Ortju, 2025).
Avoimen viestintäkulttuurin keskeinen ajatus on, että kaikista asioista, myös ongelmista, voidaan puhua ilman pelkoa seurauksista. Arvostavassa viestintäkulttuurissa organisaation jäsenet kokevat olevansa osa yhteisöä ja tekevänsä työtä yhteisen tavoitteen eteen.
Avoin ja arvostava viestintäkulttuuri mahdollistaa organisaation toiminnan kestävyyden, uudistumisen sekä työyhteisön hyvinvoinnin. Tällainen viestintäkulttuuri edellyttää muun muassa:
- Ilmapiiriä, joka tukee psykologista turvallisuutta – eriäviä mielipiteitä on pystyttävä esittämään ilman pelkoa.
- Johdon sitoutumista avoimeen vuoropuheluun.
- Viestintä- ja vuorovaikutuskäytänteiden jatkuvaa tarkastelua ja kehittämistä.
- Selkeitä pelisääntöjä, joita ei käytetä vallankäytön välineinä.
Julkiseen keskusteluun syksyn aikana nousseet esimerkit ohjaavat viestinnän eettisten ohjeiden äärelle
Viestinnän eettisissä ohjeissa painotetaan avointa ja arvostavaa vuorovaikutusta. Syksyn aikana keskustelussa olleissa tapauksissa ovat korostuneet kuvaukset siitä, että työyhteisön jäsenet eivät ole kokeneet tulleensa kuulluiksi tai kohdelluiksi arvostavasti.
Kun avoin ja arvostava viestintäkulttuuri puuttuu, epäluottamus kasvaa, toiminnan sujuvuus heikkenee, työntekijöiden hyvinvointi kärsii ja yrityksen maine vaarantuu. Syksyllä julkisuuteen nousseet tapaukset myös osoittavat, että johtajilla on keskeinen rooli avoimen viestintäkulttuurin rakentamisessa. Jokaisen esihenkilöasemassa toimivan olisikin tärkeää pohtia omaa toimintaansa myös viestintäkulttuurin rakentajana.
Viestinnän eettiset periaatteet ovat apuna luottamusta ja oikeudenmukaisuutta työyhteisössä tukevien viestintäkäytänteiden ja -prosessien suunnittelussa ja johtamisessa.
Kuinka johtaja voi edistää avointa viestintäkulttuuria?
Johtaja voi edistää avoimuutta toimimalla itse esimerkkinä avoimesta ja vastuullisesta vuorovaikutuksesta. Tällöin hän osoittaa kiinnostusta vuorovaikutukseen, keskustelee avoimesti, antaa ja vastaanottaa palautetta sekä rakentaa tietoisesti luottamusta työyhteisön vuorovaikutussuhteissa.
Kun johtavassa asemassa oleva henkilö on kiinnostunut työntekijöiden onnistumisesta ja mahdollisista arjen haasteista, hän lisää luottamusta ja kokemusta hyväksytyksi tulemisesta. Hyvä kuunteleminen ei tarkoita hiljaa olemista, vaan aktiivista kuuntelua. Tällöin varmistetaan yhteisymmärrys, ja osapuolet kokevat tulevansa kuulluiksi.
Johtajan on osattava ottaa myös vaikeita asioita puheeksi ja tunnistaa, mitkä viestintäkanavat ovat tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia erilaisiin sisältöihin. Hyvän vuorovaikutuksen pohjana on aina luottamus, joka syntyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Ja mikä tärkeintä, johtajan on välttämätöntä reflektoida omaa toimintaansa ja olla avoin kehittymään viestijänä ja johtajana. Kuten Juholin ja Rydenfelt (2019, s. 25) artikkelissaan Hyvä viestintä – parempi viestintäkulttuuri toteavat, ”Mieti, millaista viestintäkulttuuria toimintasi edistää. Onko viestintä yksipuolista sanelua tai näennäistä kuuntelua? Vai tähtääkö se organisaatiosi toiminnan ymmärtämiseen sekä toisten ymmärtämiseen?”
Viestintäkulttuurin rakentamisessa tarvitaan kaikkia
Vaikka johtajilla on vahva ja ohjaava rooli avoimen viestintäkulttuurin rakentamisessa, ei voida unohtaa koko työyhteisön viestintäosaamisen ja vastuun merkitystä. Taitava työyhteisöviestintä tarkoittaa sitä, että jokainen työntekijä ottaa vastuuta avoimesta vuorovaikutuksesta ja edistää yhdenvertaista ilmapiiriä omalla toiminnallaan, esimerkiksi kannustamalla kollegoitaan, auttamalla tiimikavereitaan arjessa, ja antamalla myönteistä sekä rakentavaa palautetta.
Avoimen ja turvallisen työyhteisöviestinnän perusta ovat yhteiset pelisäännöt kaikille työyhteisössä. Pelisäännöt mahdollistavat sen, että arvot toteutuvat arjessa ja yhteiset raamit ovat odotusarvo jokaisen vuorovaikutuksesta. Tällöin voidaan myös puuttua pelisääntöjen vastaiseen toimintaan.
Viestinnän eettiset ohjeet tarjoavat pohjan yhteisille pelisäännöille ja kannustavat pohtimaan viestinnän etiikkaa osana päivittäisiä tekoja ja valintoja.
Kaisa Lindholm
Kaisa Pekkala
Minna Haapsaari
Lindholm ja Haapsaari ovat Viestinnän eettisen neuvoston (VEN) jäseniä. Pekkala on VENin puheenjohtaja.
Lähteet:
Fairhurst, G. T., Endres, C. & Jian, G. (2024). Leadership communication. Teoksessa V. D. Miller & M. S. Poole (toim.) Organizational Communication Theory and Research. Walter de Gruyter.
Mikkola, L. (2020). Leadership in the Workplace. Teoksessa L. Mikkola & M. Valo (toim.) Workplace Communication. Routledge.
Ortju, S. (2025). Kuunteleminen työyhteisötaitona esihenkilö-alaissuhteessa: Lectio praecursoria. Prologi, 21(1), 59 – 65.
Rydenfelt, K. H. O., & Juholin, E. (2016). Hyvä viestintä, parempi viestintäkulttuuri. teoksessa E. Juholin (toim.), Eettinen viestintä. (ProComma Academic; Vuosikerta 2016). ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry.
Viren, J. (2024). Työyksinäisyyttä torjutaan vuorovaikutuksella. ProBlogi, blogikirjoitus. https://prologos.fi/tyoyksinaisyytta-torjutaan-vuorovaikutuksella/
