Viestinnän eettinen neuvosto (VEN) on julkaissut kannanoton viestintätoimisto Ahjo Communicationsin ja vapaan toimittajan Venla Rossin välisestä tapauksesta. VEN katsoo tapauksella olevan laajempaa merkitystä mediasuhteiden pelisääntöjä koskevan tietoisuuden lisäämisen sekä viestinnän avoimuuden ja luotettavuuden näkökulmasta.
Ahjon viestintäharjoittelija lähestyi maaliskuussa 2026 vapaata toimittajaa Venla Rossia sähköpostilla, jossa hän tarjosi artikkelimuotoista materiaalia sydämen vajaatoiminnasta. Viestintäharjoittelija kertoi toimivansa Ahjon asiakkaan toimeksiannosta.
Harjoittelija kirjoitti sähköpostiviestissä tarjoavansa mahdollisuutta pitchata tai julkaista artikkeli. Myöhemmin harjoittelija tarkensi, että tarkoituksena oli tarjota juttuaihetta, jossa artikkeli toimisi tausta-aineistona, jota toimittaja voisi käyttää ja muokata.
Rossi kirjoitti tapauksesta Journalisti-lehteen artikkelin, joka julkaistiin 22. huhtikuuta 2026. Artikkelissa Rossi kyseenalaisti kirjoituksessaan viestintätoimiston toimintatavan.
Perehdytys ei ollut riittävää
”Tapauksessa keskeiseksi kysymykseksi nousi se, kuinka selkeästi journalistisen työn ja viestinnällisen tausta-aineiston välinen raja hahmottui yhteydenpidossa”, sanoo kannanoton valmisteluun osallistunut VENin varapuheenjohtaja Atte Palomäki.
Ahjon ensimmäisissä yhteydenotoissa käytettiin terminologiaa, joka on ollut mahdollista ja jopa todennäköistä ymmärtää niin, että artikkelia tarjotaan sellaisenaan julkaistavaksi toimittajan nimissä. Kuulemisten perusteella tämä ei kuitenkaan ollut VENin näkemyksen mukaan viestintätoimiston tietoisena tarkoituksena.
Viestin lähettäjä toimi tapahtuma-aikana Ahjossa viestintäharjoittelijana. VENin selvitys osoitti, että Ahjon perehdytys, ohjeistus ja harjoittelija-asemassa olevan työntekijän ohjauskäytännöt eivät ole olleet riittävän täsmällisiä, mikä on mahdollistanut erilaisten tulkintojen syntymisen siitä, missä tarkoituksessa aineistoa on toimittajalle tarjottu.
VENin kuulemisissa Ahjon henkilöstön kanssa kävi ilmi, että Ahjo on tapauksen vuoksi muuttanut konsulteilleen antamia ohjeita mediatyöskentelyyn.
Parannettavaa avoimuudessa ja luotettavuudessa
Viestinnän eettinen neuvosto tarkasteli tapausta sen mukaan, miten siinä ovat toteutuneet erityisesti viestinnän eettisten ohjeiden periaatteista avoimuus ja luotettavuus. VENin mielestä Ahjon yhteydenotossa toimittajaan ei tuotu riittävän selvästi esille, millaiseen käyttöön artikkelimateriaalia tarjottiin.
”Puutteet Ahjon mediatyön ohjeistuksessa ja työn seurannassa johtivat tilanteeseen, jossa myös viestintätoimiston ja toimeksiantajan luotettavuus on voinut heikentyä”, Palomäki sanoo.
Viestinnän eettinen neuvosto korostaa, että juttuideoiden sidokset tulee kertoa aina täysin avoimesti. Mediaviestintää tekevän viestinnän ammattilaisen tulee huolehtia siitä, että jos juttuaiheita tarjotaan vapaiden toimittajien kautta, aineiston taustat tulevat tietoon myös sille toimitukselle, jolle aineiston avulla tehtyä artikkelia tarjotaan.
Organisaatioiden tulisi tukea riippumatonta journalismia tarjoamalla aineistoa, joka tukee toimituksellista harkintaa ja päätöksentekoa. Viestinnän ammattilaisen ei tule rakentaa tarjottua materiaalia sellaiseen muotoon, että sen toimituksellinen alkuperä tai riippumattomuus voisi hämärtyä.
Organisaatioiden on myös perehdytettävä kaikki mediatyötä tekevät viestinnän ammattilaiset organisaation omiin mediaviestinnän ohjeisiin, viestinnän eettisiin ohjeisiin ja Journalistin ohjeisiin. Toimintaa on jatkuvasti seurattava ja arvioitava.
Kannanotto on luettavissa kokonaisuudessaan VENin sivustolla: : https://ven.fi/ven-2026-1-viest…tojen-tuntemusta/
Lisätiedot:
VENin varapuheenjohtaja Atte Palomäki, p. 040 547 6390, palomaki.atte@gmail.com
Viestinnän eettinen neuvosto (VEN) on vuonna 2015 perustettu viestintäalan itsesääntelyelin. Se edistää hyviä käytäntöjä viestintäalalla, ottaa kantaa viestinnän eettisiin kysymyksiin ja ylläpitää Viestinnän eettisiä ohjeita.
