Heinäkuun viimeisellä viikolla Veikkaus Oy julkaisi radiomainoksen, jossa peliongelmiin suhtauduttiin vähättelevästi. Siitä asti Veikkaus on pysynyt otsikoissa, ja julkisessa keskustelussa yhtiön erityisasema ja olemassaolon oikeutus on kyseenalaistettu voimakkaasti.
Rahapeleillä on merkittäviä kielteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tämän vuoksi niiden tarjoaminen on annettu Suomessa Veikkauksen yksinoikeudeksi. Toisaalta näin on saatu aikaan yhtiö, jonka keskiössä on eettiselle kritiikille varsin altis liiketoiminta.
Arpajaislain mukaan Veikkauksen tehtävä on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Lakisääteisestä tehtävästään huolimatta Veikkaukselle osoittautui hankalaksi kertoa, millaisiin toimiin ongelmapelaamisen ehkäisemiseksi ja pelihaittojen vähentämiseksi se on ryhtynyt.
Haittojen ehkäisyn sijasta Veikkauksen toimintaa sekä monopoliasemaa on pyritty julkisuuden keskustelussa oikeuttamaan rahapeleistä saatavalla tuotolla. Tuotto ei kuitenkaan sellaisenaan ole kestävä perustelu ongelmia aiheuttavalle pelitoiminnalle tai rahapelien mainostamiselle.
Yhtiön rahapelihaittojen vähentämistä koskevat itsekriittiset tarkastelut ja toimenpiteet syntyivät keskustelun jatkuessa varsin myöhässä. Samalla mediassa on jatkuvasti noussut kysymyksiä yhtiön toiminnan erityispiirteistä, kuten pelikoneiden sijainteja koskevista ratkaisuista ja päätoimittajille tarjotuista matkoista. Tähän keskusteluun Veikkaus on osallistunut tietoja ja tapahtumia hyvin hitaasti avaten.
Viestinnän eettisten ohjeiden mukaan viestinnän ammattilainen
• edistää monitahoista vuorovaikutusta
• tuo aktiivisesti ja ennakoivasti saataville sidosryhmille tarpeellisen tiedon.
Veikkauksen kohdalla tällainen avoimuus ja ennakoiva vuorovaikutteisuus eivät ole toteutuneet. Ydintehtävän eli rahapelihaittojen vähentämisen olisi tullut olla sen viestinnässä kärkenä. Yhtiön toimintatavoista tulisi vallita avoimuus juuri sen eritysluonteen vuoksi.
Suomalaisessa järjestelmässä Veikkaukseen kohdistuu ristiriitaisia odotuksia. Valtio-omisteisiin yhtiöihin kohdistuu erityisiä paineita sidosryhmistä ja kansalaisilta. Lisäksi Veikkaukseen kohdistuu merkittäviä tuotto-odotuksia, joita sen johdolla on ollut paineita täyttää. Avoin keskustelu Veikkaukseen kohdistuvista odotuksista olisi helpottanut myös sen johdon tehtävää.
Toimitusjohtaja vastaa viime kädessä niin liiketoiminnan etiikasta kuin viestinnästä ja yhteiskuntavastuustakin. Kriisitilanteessa hänen odotetaan ottavan kantaa ja osallistuvan keskusteluun. Viestinnällisten kriisien keskiössä olevien yhtiöiden johto voi saada osakseen henkilökohtaista kritiikkiä, jonka vastaanottaminen voi olla raskasta. Osa tällaisesta kritiikistä olisi kuitenkin vältettävissä avoimuudella ja proaktiivisella viestinnällä.
Muutama ajatus ja neuvo:
• Sidosryhmien odotusten kuuntelu ja ymmärtäminen on yritysjohdon tärkeimpiä tehtäviä. Siinä osaava viestintä on korvaamaton apu.
• Erilaiset paineet ja odotukset johtavat joskus ristiriitatilanteisiin. Niissä avoin keskustelu sidosryhmien kanssa on avuksi, ei haitaksi. Mitkä ovat yhtiön prioriteetit?
• Julkisuuden kritiikki taipuu usein henkilökohtaiseksi ja jopa uhkaavaksi. Avoimuus ja vuorovaikutus eivät sitä kuitenkaan lisää vaan pikemminkin estävät.
• Enemmin tai myöhemmin avoimuuden puute johtaa toiminnan oikeutuksen menettämiseen. Omien toimintatapojen läpinäkyvyyttä on syytä tarkastella jatkuvasti organisaation sisällä sekä sidosryhmien kanssa.
Henrik Rydenfelt
puheenjohtaja
Janne Laukkanen
varapuheenjohtaja
Karoliina Nivari
Kaisa Lipponen
