Toukokuussa hämmennystä herätti maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevä sivusto omamaakunta.fi, jossa uudistuksia ja niiden myönteisiä vaikutuksia käsiteltiin kuin toteutuneina tosiseikkoina.
Sivusto oli suunnattu maakuntauudistuksen etenemisestä kiinnostuneille kansalaisille. Sen teksti ja kuvitus kuvasivat ihannetilaa, jossa maakuntauudistus on jo toteutunut. Sivusto keskittyi kuvaamaan kuvitellun tilanteen etuja ja hyötyjä eri kohderyhmille.
Viestinnän eettisten ohjeiden mukaan ammattimainen viestijä erottaa näkemykset ja mielipiteet tosiasioita koskevista väitteistä. Viestijä ei esitä tosiakaan väitteitä tavalla, joka antaa harhaanjohtavan kuvan.
Näkemykset ja tosiasiaväitteet sekoittuvat ja harhaanjohtava kuva syntyy, kun visiot ja todellisuus sotkeutuvat viestinnässä keskenään.
Mittavat uudistushankkeet herättävät usein paljon keskustelua. Uudistajien tarkoitusperiä saatetaan jopa epäillä, mikä voi tuntua epäreilulta. Kansalaisten epäluuloja ei kuitenkaan hälvennä, jos hallinnollisten uudistusten tulevaisuudesta annetaan ongelmaton, jopa ruusuinen kuva. Päinvastoin se antaa ymmärtää, ettei kritiikkiä ja aiheellisia huolia oteta huomioon. Sama voi koskea minkä tahansa organisaation sisäistä viestintää.
Viestinnän strateginen rooli vahvistuu, ja rohkeat visiot pulpahtavat pintaan myös viestinnän sisällöissä. Visioista saa ja pitää puhua – mutta tavoitteina ja näkemyksinä, ei tosiasioina tai väistämättöminä tulevaisuudenkuvina. Muuten viestintä rakentaa luottamuksen sijaan ”vaihtoehtoisten faktojen” maailmaa, jossa toiveet ja todellisuus alkavat sekoittua.
Viestinnän ammattilaiset saattavat kokea painetta värittää sanomaansa verkkomedian tarjoamin keinoin. Kansalaiset tavoittaakseen myös julkishallinto hyödyntää markkinointiviestinnän keinoja, jotka lisäävät viestien kiinnostavuutta. Erityisesti julkishallinnon viestinnässä visioita ja nykytilaa yhdisteleviä mediasisältöjä on kuitenkin syytä välttää.
Muutama ajatus ja neuvo:
- Visiot ja niitä kohti suuntaavat strategiat orientoituvat tulevaisuuteen. Ne sisältävät toiveita ja oletuksia tulevasta, eivätkä kerro faktoista. Tämä on syytä muistaa myös viestinnässä.
- Julkishallinnon viestinnässä käytetään markkinoinnillisia keinoja tavoittavuuden nimissä. Keinoja on kuitenkin harkittava tarkoin.
- Näkemykset ja tosiasioita koskevat väitteet on syytä erotella selkeästi läpi koko viestinnän kokonaisuuden. Tähän ei yleensä riitä lyhyt maininta esitteen tai verkkosivuston alanurkassa.
- Vastuu viestinnästä kuten muustakin toiminnasta on johdolla. Viestinnän ammattilaisen vastuulla on kuitenkin aina tuoda esiin riskit ja varoittaa niistä.
- Pitkien ja vaikeiden muutosprosessien todellisuus on monesti harmaata ja tylsää. Kiusausta käyttää liiallista värikynää on silti kyettävä vastustamaan.
Henrik Rydenfelt
Puheenjohtaja
Mats Bergman
Neuvottelukunnan jäsen
Karoliina Nivari
Neuvottelukunnan jäsen
