Aitouden ja autenttisuuden tavoittelu näkyy monen organisaation viestinnässä: Sidosryhmiä herätellään autenttisten henkilöiden, kuten työntekijälähettiläiden tai tyytyväisten asiakkaiden puheenvuoroilla. Varsinkin sosiaalisen median alustoilla tällaiset oikeiden ihmisten tarinallistetut esiintymiset tekevät organisaation toiminnasta ymmärrettävää, lähestyttävää, kiinnostavaa.
Digitaalinen toimintaympäristö mahdollistaa kuitenkin myös yleisöjen johdattamisen harhaan autenttisilta näyttävillä mutta keksityillä henkilöillä, valeprofiileilla. Organisaatioviestinnän näkökulmasta tämä on epäeettistä.
Mainokseksi tunnistettavia sisältöjä katsoessamme ymmärrämme, että niissä esiintyvät henkilöt ovat usein keksittyjä. Viestinnälliseltä sisällöltä kuitenkin odotetaan, että henkilöt ovat oikeita ihmisiä, jotka kertovat asiasta omilla kasvoillaan. Viestinnän eettisten ohjeiden mukaan ammattimainen ja vaikuttava viestintä on aina totuudenmukaista.
Kontiolahden kunta lanseerasi syyskuussa Tinderissä ja Facebookissa tonttikampanjan, jossa kolme kuviteltua henkilöä esiintyi erilaisina, kotia perustavina kumppaninhakijoina. Tieto siitä, että profiileissa on kyse valeihmisistä, löytyi kampanjan alussa Kontiolahden kunnan verkkosivujen lisäksi Tinderistä. Tieto puuttui Facebook-profiileista. Aiheesta uutisoi esimerkiksi Suomen Kuvalehti. Asian noustua julkisuuteen kunta siirsi ”tonttilähettiläät” kunnan omalle verkkosivustolle, jossa profiilien kerrotaan olevan kuvitteellisia.
Julkisuudessa asiaa lähestyttiin sosiaalisen median alustojen sääntöjen pohjalta: mikä on sallittua tai kiellettyä Facebookissa ja Tinderissä.
Sosiaalisen median alustojen sääntöjen tunteminen on tärkeää organisaatioviestijöille, mutta erityisen tärkeää on puhua viestinnän eettisistä periaatteista.
Eettisyyden näkökulmasta oleellista on arvioida viestinnän avoimuutta, rehellisyyttä ja luotettavuutta. Avoimuus-vaade edellyttää, että sidonnaisuudet organisaation ja sen nimissä puhuvan välillä tuodaan esiin läpinäkyvästi. Rehellisyys tarkoittaa viestinnän totuudenmukaisuutta. Luotettavuus edellyttää, että viestijä huolehtii organisaation luotettavuudesta sidosryhmien silmissä.
Organisaatiot ja yleisöt odottavat viestinnältä kekseliäisyyttä ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Eettinen viestintä ei kuitenkaan esitä asioita harhaanjohtavassa tai epäselvässä kontekstissa. Tarvitaan vahvaa ammattietiikkaa, jotta organisaatioviestintä säilyy läpinäkyvänä, rehellisenä ja luotettavana.
Janne Laukkanen
Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja
Hanna Rajalahti
Viestinnän eettisen neuvottelukunnan varapuheenjohtaja
Vastaa